Valojen suuntaus

Lähivalojen oikea valokuvio

Valoja suunnattaessa pitää ottaa huomioon muutama seikka: 

- Auto tasaiselle alustalle 

- Auton valojen korkeussäädin nolla-asentoon 

- Suuntauslaite sopivalle etäisyydelle ja korkeudelle umpiosta

Jos valokuvio on virheellinen, sitä voi säätää umpiossa olevista säätöruuveista, joiden sijainti riippuu automerkistä ja -mallista.

Valojen suuntauslaite

Suuntauslaite sopivalla etäisyydellä umpiosta

Käynnistinmoottorin mittailua

Herätejännite mitataan laittamalla ensin virrat päälle. Sitten laitetaan yleismittarin toinen mittapää startin plussaan ja toinen pää startin runkoon.

Käynnistimen virta mitattiin starttiin menevästä pluskaapelista.

Akun lepojännite oli 12,16V ja käynnistyksen aikana jännite käväisi lukemassa 9,99V.

Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää akulta lähtevän plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla toinen pää akun miinusnavalle ja toinen startin runkoon. 

Plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,031V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,295V. 

Kun autoa käynnistetään, startin solenoidi magnetisoituu, jolloin se liikuttaa bendix -laitetta, joka mahdollistaa virran kulun sähkömoottorille, minkä johdosta käynnistinmoottorin hammasratas alkaa pyöriä . Samanaikaisesti bendix -laite työntää starttimoottorin hammasrattaan vauhtipyörän kehään. Hammasrattaan pyörittäessä vauhtipyörää, käynnistyy moottori. Kun käynnistetty ja virtalukko käännetään pois startilta, virrankulku solenoidille lopetetaan jolloin magnetisointi loppuu ja bendix -laite palautuu lähtöasentosaansa samalla vetäen hammasrattaan pois vauhtipyörän kehältä.

Laturin mittailua

Akulta tuleva magnetointijännite magnetisoi sakaranaparoottorin. Magnetointijännite mitataan asettamalla yleismittarin toinen mittapää laturiin menevään liittimeen, ja toinen mittapää akun miinusnavalle. Autosta täytyy laittaa virrat päälle.

Latausvirta mitataan laittamalla virtapihdit laturilta lähtevän pluskaapelin ympärille. 

Mittaustuloksiemme keskiarvoksi tuli noin 10A. 

Akun lepojännite mitataan akun navoista, silloin kun auto ei ole käynnissä. Laturin toimiessa suurella teholla akun jännite on suunnilleen sama kuin laturin toimiessa pienellä teholla, mutta latausvirta kasvaa. Laturi toimii suurella teholla, kun kuormitus on suuri. Akun lepojännite mitatessamme oli 12,22V, isolla kuormituksella mittaustulos oli 14,03V ja pienellä kuormituksella tulokseksi muodostui 14,14V.

Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää laturille kulkevan plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö puolestaan mitataan laittamalla yleismittarin toinen pää miinusnavalle ja toinen pää laturin runkoon. Harjoitusautomme plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,19V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,063V.

Kun sytytysvirta laitetaan päälle, virtalukolta lähtee herätevirta, joka magnetoi laturin sakaranaparoottorin. Kun auto käynnistetään ja laturia pyöritetään, akulta tuodaan virtaa staattorikäämille laturin hiilien kautta joka pyörivän sakaranaparoottorin kanssa luo vaihtovirtaa joka varastoituu laturin ulommalle käämille. Vaihtovirta muutetaan tasavirraksi laturin diodisillalla. Tämän jälkeen virta lähtee laturilta sähkölaitteille käytettäväksi.

Puolijohteet ja magnetismi -muistiinpanot

Sähkövastus

Sähkövastuksen tehtävä on vastustaa virran kulkua.

Sähköä hyvin johtavia aineita ovat kulta, platina ja kupari.
Sähköä hyvin vastustavia aineita ovat hiili, rauta ja konstantaani.

Jos johtimen paksuus kaksinkertaistuu, resistanssi puolittuu. Jos paksuus puolittuu, resistanssi kaksinkertaistuu.
Jos johtimen pituus kaksinkertaistuu, resistanssi kaksinkertaistuu. Jos johtimen pituus puolittuu, resistanssi puolittuu.


PTC-vastus on vastus jonka resistanssi riippuu vastuksen lämpötilasta. Kun lämpötila nousee resistanssi kasvaa. Tälläistä vastusta voidaan käyttää esim. sähkömoottoreissa ja lämpötila-antureissa.

NTC-vastus toimii päinvastoin kuin PTC-vastus. Kun lämpötila nousee, resistanssi laskee. Tunnetaan myös kuumajohtimena, sillä kun materiaali kuumenee sen johtavuus paranee.

Kondensaattori

Kondensaattorin tehtävä on varastoida sähkövirtaa. Sähköenergian varastointikyky ilmoitetaan kapasitanssina, kapasitanssin yksikkö on faradi.

Kondensaattori koostuu kahdesta vastakkain sijoitetusta johdinlevystä, joiden välissä on eriste.

Kondensaattoreilla on kaksi pääryhmää:

-kuivat kondensaattorit

-elektrolyyttikondensaattorit

Elektrolyyttikondensaattorin kytkennässä täytyy olla tarkkana napaisuuden kanssa. Jos sen asentaa väärinpäin se räjähtää.

Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi, kun kondensaattori on täysin varautunut.

Transistori

Transistori toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisytyyliltään muunneltavana kytkimenä.

Transistorissa on aina kolme jalkaa. Emitteri, kanta ja kollektori.

Transistorin kantavirtaa säätämällä säädetään emitteri-kollektorivälin johtavuutta.

Diodi

Puolijohdediodi päästää virran kulkemaan lävitseen vain toiseen suuntaan.

Diodeilla estetään virran kulku väärään kulkusuuntaan.

Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun valmistusvaiheessa asetettu zenerjännite ylittyy.

Muita diodeja ovat valodiodit eli ledit ja valolle herkät diodit.

Valolle herkkä diodi antaa virran kulkea estosuuntaan kun diodi alistetaan valolle.

Nakutustunnistimen mittaus

Testasimme Mazdan nakutustunnistimen toimintaa.
Videolla näkyy kuinka tunnistimen mittaus suoritetaan

Tietokoneeseen on kiinnitetty oskiloskooppi, jonka avulla voimme piirtää jännitteen "toimintakäyrää" koneen näytölle. Oskiloskoopin päät asetetaan nakutustunnistimen liittimeen (punainen johto), ja maadoitukseen (musta johto).

Sitten vain lyödään moottorin lohkoon, ja jos oskiloskooppi näyttää muutoksen tunnistimen toimintakäyrässä lohkoon lyödessä, on tunnistin silloin ehjä.

Starttimoottorin eli käynnistysmoottorin toiminta

Starttimoottori kokonaisena

Solenoidi irroitettuna

Käynnistysmoottori purettuna

Roottorikäämi ja sen ja solenoidin väliin sijoittuva vipuvarsi

Moottorin hiilet ja magneetit (kuoren sisässä)

Solenoidi

Käynnistysmoottorin suojakuoret

Käynnistysmoottorin kytkentäkaavio

Käynnistysmoottorin toimintaperiaate: Avainta käännettäessä virtalukon viimeiseen asentoon johdetaan solenoidille virta, joka luo solenoidin sisälle magneettikentän vetäen jousikuormitteisen tapin, joka on kiinni solenoidin ja roottorikäämin välisessä vipuvarressa sisäänsä täten samalla liikuttaen vipuvartta joka asettaa roottorikäämissä kiinni olevan rataspyörän itse moottorin vauhtipyörän kehälle.

Kun rattaat ovat kohdillaan, solenoidin sisälle vetäytyvä tappi aktivoi lopuksi kytkimen joka mahdollistaa virran läpikulun virtajohdolta käynnistysmoottorin hiilille. Virran kulkiessa roottorikäämille alkaa se käämien ja magneettikenttien vaikutuksesta pyörimään, pyörittäen roottorikäämin rataspyörän välityksellä moottorin vauhtipyörää käynnistäen auton.

Roottorikäämin rataspyörä on varustettu yksipuoleisella laakerilla, jotta moottorin käynnistäessä moottori ei alkaisi itse pyörittämään käynnistysmoottoria vaikka starttia pyörittäisikin vähän liian kauan.

Kun avain vapautetaan startti-asennosta solenoidille johdetun virran tulo lakkaa ja tappi putoaa jousen voimalla takaisin alas lopettaen käynnistysmoottorin hiilille johdetun virran, poistaen samalla myös itse rataspyörän vauhtipyörän kehältä.

Näin se auton käynnistys siis tapahtuu!

Laturin toiminta

Vaihtovirtalaturi kokonaisuudessaan

Laturi purettuna osiin

Laturin suojakoppa, jonka sisäpuolella ovat kiinni laturin hiilet ja tasavirtasilta joka muuttaa laturin muodostaman vaihtovirran tasavirraksi diodeilla.

Staattorikäämi johon luotu virta indusoituu ja jatkaa siitä matkaansa tasausvirtasillalle.

Laturin tuuletin, joka yksinkertaisesti estää tuulettimen liiallisen kuumenemisen.

Laturin hihnapyörä, joka pyörittää laturia apulaitehihnan välityksellä.

Roottorikäämi ja sakaranavat. Käämille syötetään virtaa ja käämin ympärillä pyörivät erinapaiset sakaranavat luovat magneettikentän josta virta indusoituu staattorikäämille.