keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Starttimoottorin eli käynnistysmoottorin toiminta




Starttimoottori kokonaisena



Solenoidi irroitettuna




Käynnistysmoottori purettuna




Roottorikäämi ja sen ja solenoidin väliin sijoittuva vipuvarsi


Moottorin hiilet ja magneetit (kuoren sisässä)



Solenoidi

Käynnistysmoottorin suojakuoret

Käynnistysmoottorin kytkentäkaavio

Käynnistysmoottorin toimintaperiaate: Avainta käännettäessä virtalukon viimeiseen asentoon johdetaan solenoidille virta, joka luo solenoidin sisälle magneettikentän vetäen jousikuormitteisen tapin, joka on kiinni solenoidin ja roottorikäämin välisessä vipuvarressa sisäänsä täten samalla liikuttaen vipuvartta joka asettaa roottorikäämissä kiinni olevan rataspyörän itse moottorin vauhtipyörän kehälle.

Kun rattaat ovat kohdillaan, solenoidin sisälle vetäytyvä tappi aktivoi lopuksi kytkimen joka mahdollistaa virran läpikulun virtajohdolta käynnistysmoottorin hiilille. Virran kulkiessa roottorikäämille alkaa se käämien ja magneettikenttien vaikutuksesta pyörimään, pyörittäen roottorikäämin rataspyörän välityksellä moottorin vauhtipyörää käynnistäen auton.

Roottorikäämin rataspyörä on varustettu yksipuoleisella laakerilla, jotta moottorin käynnistäessä moottori ei alkaisi itse pyörittämään käynnistysmoottoria vaikka starttia pyörittäisikin vähän liian kauan.

Kun avain vapautetaan startti-asennosta solenoidille johdetun virran tulo lakkaa ja tappi putoaa jousen voimalla takaisin alas lopettaen käynnistysmoottorin hiilille johdetun virran, poistaen samalla myös itse rataspyörän vauhtipyörän kehältä.

Näin se auton käynnistys siis tapahtuu!

Laturin toiminta

Vaihtovirtalaturi kokonaisuudessaan

Laturi purettuna osiin

Laturin suojakoppa, jonka sisäpuolella ovat kiinni laturin hiilet ja tasavirtasilta joka muuttaa laturin muodostaman vaihtovirran tasavirraksi diodeilla.

Staattorikäämi johon luotu virta indusoituu ja jatkaa siitä matkaansa tasausvirtasillalle.

Laturin tuuletin, joka yksinkertaisesti estää tuulettimen liiallisen kuumenemisen.
Laturin hihnapyörä, joka pyörittää laturia apulaitehihnan välityksellä.

Roottorikäämi ja sakaranavat. Käämille syötetään virtaa ja käämin ympärillä pyörivät erinapaiset sakaranavat luovat magneettikentän josta virta indusoituu staattorikäämille.


tiistai 10. joulukuuta 2013

Ford Mondeo, Moottorin korjausta ja huoltoa

Saimme työksemme löytää ja korjata 1996 vuoden Ford Mondeossa oleva moottorin käyntivika.




Asiakkaan arvauksen mukaan vika oli siinä että 1. sylinteri ei toiminut kunnolla, joten lähdimme etsimään vikaa kokeilemalla vaihtaa tulppien ja sytytyspuolien paikkoja. Tulpat ja puolat olivat kunnossa sillä ne toimivat muissa sylintereissä kuin 1. sylinterissä jolloinka vian täytyi olla joko itse sylinterissä/männässä tai kannen tiivisteessä/kannen kieroudessa.



Mittasimme myös sylinterien puristussuhteet.

Puristussuhdemittari

Puristusten mittausta..



Puristussuhdemittarin mittaustulokset

Puristuksia mitatessa 1. sylinteristä lensi starttauksessa jäähdytinnestettä tulpanreiästä ulos josta voitiin päätellä että joko kansi on kiero tai kannen tiiviste vuotaa.

Aloimme siis irroittamaan sylinterikantta moottorista.

Venttiilikansi irroitettuna

Nokka-akselien kiinnikkeet ja piirrustus muistaaksemme mikä kiinnike kuuluu mihinkin kohtaan.


Kuvia sylinterikanteen kiinnittyvien osien kuten imu- ja pakosarjan irroituksesta:



  


 


Pakosarjaan kiinnittyvät metalliputket olivat osa Fordin omaa pulseair-järjestelmää, jotka vaikeuttivat _hieman_ pakosarjan irroitusta.

Jako- ja apulaitehihnan irroittamisesta:






Tässä nokka-akselit jo irroitetuna ja kansi melkein kokonaan irti koneesta.



Irroitimme kannen ja tarkistimme viivasuoran avulla oliko kansi suora.




Kuten huomaa kuvan oikeimman puoleisen 1. sylinterin värityksestä, on palotapahtuma ollut erilainen kuin muissa sylintereissä.


Kuten kuvasta näkyy vanhojen tiivisteiden poistamisenkin jälkeen viivasuoran alta näkyi  valoa, joka merkitsi sitä että kansi oli jonkinverran kiero. Päätimme ottaa kannesta mahdollisimman pienen lastun pois suoristaaksemme kannen ilman että loisimme itse uutta käyntihäiriötä laskemalla kantta liikaa.

Ensiksi irroitimme kannesta venttiilit ja niiden jouset tällä laitteella:




Asetimme sylinterikannen koneeseen ja tarkistimme mittakellolla että se on varmasti tasaisesti kiinnitetty, ettemme ota lastua vain osittain kannesta ja pilaisi kantta.


Tästä säädimme kuinka korkealla terä on. Asetimme sen niin että se juuri ja juuri ottaa kiinni kanteen.

Ja sitten eikun lastuamaan!



Samalla kun pidimme silmällä kannen lastuamista, hiekkapuhalsimme venttiili lautaset ja koneistimme ne uudelleen.



Kun kannen lastuaminen oli vihdoin saatu päätökseen oli aika koneistaa venttiili istukat uudelleen.

Ensiksi säädimme oikean kokoisen terän näille istukoille.

Mittaterä asetetaan venttiilin tiivistyspinnan kohdalle.

Mittaterä oikein aseteltuna loven kohdalle.


Sitten opettelimme käyttämään "Miraa" joka oli istukoiden koneistamisene käytetyn laitteen nimi.
Kiristimme kannen pöytään kiinni ja seurasimme koneen ohjeita:



Keskitys nappia painettaessa kone itse keskitti itsensä istukkaan nähden.


Tässä lukitsemme laitteen paikoilleen.

Tässä vaiheessa keskitys suoritettiin uudelleen, jolloin kone keskitti itse terän istukkaan nähden.

Sitten sekin lukittiin paikalleen.


Tässä vaiheessa aloitimme istukoiden kaivertamisen.




Terän pyörittämistä ei saa lopettaa kesken ennenkuin se on kokonaan irti istukasta.

Hyvää jälkeä! (työstämätön ja työstetty istukka vierekkäin)Vaihdoimme myös venttiilien ohjurikumit.

Poistimme vanhat kannentiivisteet.

Irroitimme vanhan vesipumpun


Ja asensimme uuden paikoilleen.



Tässä vaiheessa aloimme kokoamaan moottoria takaisin kokoon. Aloitimme laittamalla kannen takaisin kiinni moottoriin, joka ei ollut paras vaihtoehto sillä laitoimme vahingossa imusarjan tiivisteen väärinpäin paikoilleen..

Kiristimme kannen pultit momenttiin ohjeiden mukaisesti ensin kiristämällä pultit tiettyyn momenttiin ja tämän jälkeen vielä kiristämällä tietyn määrän asteita lisää.



Huomasimme vasta tässä vaiheessa imusarjan tiivisteen olleen väärinpäin. Kannen pultit saa kiristää vain kertaalleen, joten jouduimme avaamaan imusarjan edestä vielä laturin ja laturin kiinnikkeen, joka viivästytti työn valmistumista jonkinverran.



Sitten vain asensimme loput osaset paikoilleen ja pistimme jaon kohdilleen.


Jako lukittu kohdilleen.

Jakohihna vielä löysällä.

Ja hihna kiristettynä!
Pitkä ja vaivalloinen oli työ, mutta tulipahan loppujen lopuksi valmiiksi. Ehjänä vieläpä!
Alkuun auton käynnissä ollessa moottori piti outoa kilinää, mutta tämä johtui siitä että hydrauliset venttiilin nostimet eivät olleet vielä täyttyneet öljyllä. Melu katosi ajan myötä.
Tässä vielä pari kuvaa täysin kootusta, koeajolla käytetystä autosta: