tiistai 20. marraskuuta 2012

Vetoakseleiden huolto ja rakenne

Aluksi irroitimme vetoakselin suojakumien kiinnikkeet ja vedimme vetoakselin päät irti, tosin tässä erikoisessa mallissa akselin ulkopäätä ei voinut irroittaa.


Sisäpään laakerit



















Sisempää vetoniveltä irroitettaessa täytyi akselin päästä ottaa pois lukkorengas ja vedettiin suojakumi pois tieltä. Suojakumia pois vedettäessä täytyi pistää teippiä akselissa olevien urien päälle, jotta suojakumi ei vahingoittuisi vaan liukuisi mahdollisimman sileästi akselia vasten.



Sitten irroitimme sisäpään neulalaakerit sun muut irtoavat osat.





















Suojakumit vedettiin taakse, ja kaikki irtoavat osat otettiin pois vetoakselista ja se laitettiin osien pesukoneeseen.








Pienet osat ja vetoakseleiden tarkempi pesu suoritettiin puhdistus-spraylla.






















Sitten aloimme kokoamaan vetoakselia ja pistimme vaseliinia vetoniveliin.























Kokosimme vetoakselin, ja huomasimme että toisessa suojakumissa oli pieni halkeama, joten paikkasimme sen silikoonilla.












Opimme siis purkamaan, kokoamaan ja tarkistamaan vetonivelien kunnon.
Työtä tehdessä pitäisi käyttää aina suojakäsineitä, sillä nivelten sisältämä rasva sisältää raskasmetalleja ja muita mahdollisesti vaarallisia kemiaaleja.

Sähkön teoria -muistiinpanoja #4

Valot

Ajovaloiksi kutsutaan ajossa tien valaisuun käytettäivä valoja, eli kauko- ja lähivaloja. 
Kaukovaloille on määrätty referenssiluku, joka lukee valon umpiossa. Se kertoo valon valaistusvoimakkuuden. 
Kaukovalojen referenssiluku ei saa olla yli 100. Lähivaloille ei ole määrätty referenssilukua.

H4 -polttimossa on molemmat lyhyet ja pitkät ajovalot samassa polttimossa. Nykyään käytetään enemmän H7 -polttimoita. Myös H1 -polttimoita, joita on yleensä sumuvaloissa, käytetään jonkin verran.

Nykyään käytetään paljon Xenonvaloja, joissa valoteho on suurempi ja valon väri on valkoisempi/kirkkaampi kuin halogeenihehkulapuissa.
Xenon valot kestävät myös pidempään ja tehonkulutus on pienempi.
Xenonvalot ovat kuitenkin monimutkaisempia ja kalliimpia kuin halogeenilamput.
Xenoneissa on pakko olla automaattinen korkeudensäätö.

Sumuvalojen tarkoitus on parantaa auton ja kuljettajan näkyvyyttä huonolla säällä, kuten sumussa ja rankassa sateessa.

Normaalit lähi- ja kaukovalot heijastuvat sumusta takaisin, kun taas sumuvalot asennetaan ajovalojen alapuolelle joilloin niiden valokeila on alempana ja valo jää paremmin näkökentän alapuolelle ja valo ei heijastu takaisin ohjaajan silmiin.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Lisävalojen asennus




Asensimme opettajan isän Skodaan lisäpitkät.

Aluksi teimme valoista kytkentäkaavion jotta tietäisimme mitä olemme tekemässä.



Käytimme kytkennässä relettä, ja kytkimme valot niin, että lisävalot palavat yhdessä auton omien pitken valojen kanssa.




Kytkennän sulakerasia asennettiin mahdollisimman lähelle akun + -napaa.





Valoilta lähtevistä johdoista toinen menee releelle, ja toinen maadoitetaan eli kiinnitetään joko auton koriin tai akun - -napaan.






Kun kaikki johdot oltiin kiinnitetty voitiin testata valoja, ja etsiä oikean kokoinen sulake.




Kun valot oltiin saatu toimimaan ne täytyi vielä suunnata oikeaan korkeuteen pitkille valoille.

tiistai 13. marraskuuta 2012

Sähkön teoria -muistiinpanoja #3

 

Ohmin laki

Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon

U=RI josta saadaan johdettua seuraavat kaavat
 I=U/R
 R=U/I
(muistikolmio)

Sähkötehon kaava

Teho=P
 P=UI
 U=P/I
 I=P/U
(muistikolmio)

Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamnäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1J/s 

Esimerkkejä laitteiden sähkötehoista:
Auton ajovalopolttimo=55W
Auton parkkipolttimo=5W
Jarruvalopolttimo=25W
Takalasinlämmitin=200W

Tehtäviä:

1. Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5 A.
P=?  U=12V  I=22,5A
P=U*I
P=12V*22,5A
P= 270 W

2. 1,1 kW sähkömoottori pyörii 200 A virralla, mikä on jännite?
U=?  P=1,1 kW  I=200 A
U=P/I
U=1100 W/200 A
U=5,5 V

3. Virtapiirin virta on 21 A, jännite on 12V, mikä on resistanssi?
R=?  I=21 A  U=12V
R=U/I
R=12V/21 A
R=0,571... Ω

4. Laturilta mitataan 52 A virta, latausjännite on 14,3 V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi ja teho?
R=?  P=?  U=14,3  V I=52 A
R=U/I
R=14,3 V/52 A
R=0,275 Ω

P=U*I
P=14,3 V*52 A
P=743,6 W

5. Takalasinlämmittimen teho on 240 W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12 V, mikä on virtapiirin resistanssi?
R=?  P=240 W  U=12 V

I=P/U
I=240 W/12 V
I=20 A

R=U/I
R=12 V/20 A
R=0,6 Ω

6. Generaattorin maksimiteho on 3kW, virtapiirin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta?
I=?  R=3 Ω  U=12 V
I=U/R
I=12 V/3 Ω
I=4 A


Virtalähteiden sarjaan- ja rinnankytkentä

Sarjankytkentä


Kun kaksi 12 voltin jännitelähdetta (akkua) on kytketty sarjaan, jännite virtapiirissä on 24 V.
Kun yhden jännitelähteen jännite on tarvittavaa pienempi, voidaan virtalähteen jännitettä lisätä kytkemällä useampia pareja tai kennoja sarjaan. Sarjaan kytkennässä liitetään virtalähteiden erimerkkiset navat toisiinsa.

Sarjaankytkennässä virtalähteen kapasiteetit eivät kertaannu. Esimerkiksi kun kytketän kaksi 65 Ah sarjaan virtalähteen kokonaiskapasiteetti pysyy 65 Ah.


Rinnankytkentä


Kuvassa on kytketty kaksi 12 voltin akkua rinnan. Siitä mitataan jännite, jännite on 12V.
Virtalähteet kytketään rinnan kytkemällä samanmerkkiset navat toisiinsa.
 Rinnankytkettäviä virtalähteitä voi olla kuinka monta tahansa, mutta niiden jännitteiden pitää olla yhtä suuret. Rinnan kytkettäessä kokonaisjännite ei muutu. Jännite pysyy muuttumattomana, mutta kuormitettavuus lisääntyy.

Rinnan kytkettäessä esimerkiksi kaksi kapasiteetiltaan 60 ampeeritunnin akkua, jännitelähteen kapasiteetiksi tulee 120 ampeerituntia.


tiistai 6. marraskuuta 2012

McPherson joustintuet toistamiseen..

Ensin kiinnitimme jousipuristimen puristimeen ja sitten joustintuen siihen.


Tämän jälkeen puristimme jousen kokoon, että iskunvaimennin saadaan pois. 

Jousi puristettuna
Kun jousi oli puristettu irroitimme pulttipyssyllä männänvarren mutterin. Sitten joustintuki purettiin osiin.

Iskunvaimennin
Yläpään laakeri ja männänpään mutteri
Suojakumi
Jousen istukka
Tarkistimme osien kunnon. Suojakumeissa ei saa olla halkeamia ja jousen pitää olla ehjä. Sitten kokosimme joustintuen uudelleen.
Kun jousen rullaa auki täytyy olla varovainen, sillä männänpään mutteri saattaa pettää.

McPherson joustintuki koottuna
Ongelmia syntyi jousen istukan kanssa, kun se ei millään lähtenyt irti. Saimme sen sitten lopulta irti, kun laitoime vaseliinia osien väliin ja hakkasimme vasaralla. Yleensä se osa lähtee helposti irti.

Työturvallisuus jousia käsitellessä on tärkeää, koska jos jousi irtoaa puristimesta, se lähtee todella kovaa ja aiheuttaa vahinkoja. McPherson joustintukea huoltaessa on suositeltavaa käyttää suojalaseja tai koko naaman suojaavaa maskia. Männänpään mutteria kiristettäessä pulttipyssyllä on oltava varovainen ja avattaessa täytyy katsoa, että pyörimissuunta on oikea.