Polttoleikkaus

Kiinnitimme leikattavan metallinpalan paikoilleen ruuvipenkkiin.

Kuumensimme leikattavan alueen punahehkuun.

Kappaleen ollessa punahehkussa voitiin polttoleikkaus aloittaa.

Ja tälläistä jälkeä siitä tuli.

Vetoakseleiden huolto ja rakenne

Aluksi irroitimme vetoakselin suojakumien kiinnikkeet ja vedimme vetoakselin päät irti, tosin tässä erikoisessa mallissa akselin ulkopäätä ei voinut irroittaa.

Sisäpään laakerit

Sisempää vetoniveltä irroitettaessa täytyi akselin päästä ottaa pois lukkorengas ja vedettiin suojakumi pois tieltä. Suojakumia pois vedettäessä täytyi pistää teippiä akselissa olevien urien päälle, jotta suojakumi ei vahingoittuisi vaan liukuisi mahdollisimman sileästi akselia vasten.

Sitten irroitimme sisäpään neulalaakerit sun muut irtoavat osat.

Suojakumit vedettiin taakse, ja kaikki irtoavat osat otettiin pois vetoakselista ja se laitettiin osien pesukoneeseen.

 

Pienet osat ja vetoakseleiden tarkempi pesu suoritettiin puhdistus-spraylla.

Sitten aloimme kokoamaan vetoakselia ja pistimme vaseliinia vetoniveliin.

Kokosimme vetoakselin, ja huomasimme että toisessa suojakumissa oli pieni halkeama, joten paikkasimme sen silikoonilla.

Opimme siis purkamaan, kokoamaan ja tarkistamaan vetonivelien kunnon.
Työtä tehdessä pitäisi käyttää aina suojakäsineitä, sillä nivelten sisältämä rasva sisältää raskasmetalleja ja muita mahdollisesti vaarallisia kemiaaleja.

Sähkön teoria -muistiinpanoja #4

Valot

Ajovaloiksi kutsutaan ajossa tien valaisuun käytettäivä valoja, eli kauko- ja lähivaloja. 
Kaukovaloille on määrätty referenssiluku, joka lukee valon umpiossa. Se kertoo valon valaistusvoimakkuuden. 
Kaukovalojen referenssiluku ei saa olla yli 100. Lähivaloille ei ole määrätty referenssilukua.

H4 -polttimossa on molemmat lyhyet ja pitkät ajovalot samassa polttimossa. Nykyään käytetään enemmän H7 -polttimoita. Myös H1 -polttimoita, joita on yleensä sumuvaloissa, käytetään jonkin verran.

Nykyään käytetään paljon Xenonvaloja, joissa valoteho on suurempi ja valon väri on valkoisempi/kirkkaampi kuin halogeenihehkulapuissa.
Xenon valot kestävät myös pidempään ja tehonkulutus on pienempi.
Xenonvalot ovat kuitenkin monimutkaisempia ja kalliimpia kuin halogeenilamput.
Xenoneissa on pakko olla automaattinen korkeudensäätö.

Sumuvalojen tarkoitus on parantaa auton ja kuljettajan näkyvyyttä huonolla säällä, kuten sumussa ja rankassa sateessa.

Normaalit lähi- ja kaukovalot heijastuvat sumusta takaisin, kun taas sumuvalot asennetaan ajovalojen alapuolelle joilloin niiden valokeila on alempana ja valo jää paremmin näkökentän alapuolelle ja valo ei heijastu takaisin ohjaajan silmiin.

Lisävalojen asennus

Asensimme opettajan isän Skodaan lisäpitkät.

Aluksi teimme valoista kytkentäkaavion jotta tietäisimme mitä olemme tekemässä.

Käytimme kytkennässä relettä, ja kytkimme valot niin, että lisävalot palavat yhdessä auton omien pitken valojen kanssa.

Kytkennän sulakerasia asennettiin mahdollisimman lähelle akun + -napaa.

Valoilta lähtevistä johdoista toinen menee releelle, ja toinen maadoitetaan eli kiinnitetään joko auton koriin tai akun - -napaan.

Kun kaikki johdot oltiin kiinnitetty voitiin testata valoja, ja etsiä oikean kokoinen sulake.

Kun valot oltiin saatu toimimaan ne täytyi vielä suunnata oikeaan korkeuteen pitkille valoille.

Sähkön teoria -muistiinpanoja #3

 

Ohmin laki

Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon

U=RI josta saadaan johdettua seuraavat kaavat
 I=U/R
 R=U/I
(muistikolmio)

Sähkötehon kaava

Teho=P
 P=UI
 U=P/I
 I=P/U
(muistikolmio)

Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamnäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1J/s 

Esimerkkejä laitteiden sähkötehoista:
Auton ajovalopolttimo=55W
Auton parkkipolttimo=5W
Jarruvalopolttimo=25W
Takalasinlämmitin=200W

Tehtäviä:

1. Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5 A.
P=?  U=12V  I=22,5A
P=U*I
P=12V*22,5A
P= 270 W

2. 1,1 kW sähkömoottori pyörii 200 A virralla, mikä on jännite?
U=?  P=1,1 kW  I=200 A
U=P/I
U=1100 W/200 A
U=5,5 V

3. Virtapiirin virta on 21 A, jännite on 12V, mikä on resistanssi?
R=?  I=21 A  U=12V
R=U/I
R=12V/21 A
R=0,571... Ω

4. Laturilta mitataan 52 A virta, latausjännite on 14,3 V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi ja teho?
R=?  P=?  U=14,3  V I=52 A
R=U/I
R=14,3 V/52 A
R=0,275 Ω

P=U*I
P=14,3 V*52 A
P=743,6 W

5. Takalasinlämmittimen teho on 240 W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12 V, mikä on virtapiirin resistanssi?
R=?  P=240 W  U=12 V

I=P/U
I=240 W/12 V
I=20 A

R=U/I
R=12 V/20 A
R=0,6 Ω

6. Generaattorin maksimiteho on 3kW, virtapiirin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta?
I=?  R=3 Ω  U=12 V
I=U/R
I=12 V/3 Ω
I=4 A

Virtalähteiden sarjaan- ja rinnankytkentä

Sarjankytkentä

Kun kaksi 12 voltin jännitelähdetta (akkua) on kytketty sarjaan, jännite virtapiirissä on 24 V.
Kun yhden jännitelähteen jännite on tarvittavaa pienempi, voidaan virtalähteen jännitettä lisätä kytkemällä useampia pareja tai kennoja sarjaan. Sarjaan kytkennässä liitetään virtalähteiden erimerkkiset navat toisiinsa.

Sarjaankytkennässä virtalähteen kapasiteetit eivät kertaannu. Esimerkiksi kun kytketän kaksi 65 Ah sarjaan virtalähteen kokonaiskapasiteetti pysyy 65 Ah.

Rinnankytkentä

Kuvassa on kytketty kaksi 12 voltin akkua rinnan. Siitä mitataan jännite, jännite on 12V.
Virtalähteet kytketään rinnan kytkemällä samanmerkkiset navat toisiinsa.
 Rinnankytkettäviä virtalähteitä voi olla kuinka monta tahansa, mutta niiden jännitteiden pitää olla yhtä suuret. Rinnan kytkettäessä kokonaisjännite ei muutu. Jännite pysyy muuttumattomana, mutta kuormitettavuus lisääntyy.

Rinnan kytkettäessä esimerkiksi kaksi kapasiteetiltaan 60 ampeeritunnin akkua, jännitelähteen kapasiteetiksi tulee 120 ampeerituntia.

McPherson joustintuet toistamiseen..

Ensin kiinnitimme jousipuristimen puristimeen ja sitten joustintuen siihen.

Tämän jälkeen puristimme jousen kokoon, että iskunvaimennin saadaan pois. 

Jousi puristettuna

Kun jousi oli puristettu irroitimme pulttipyssyllä männänvarren mutterin. Sitten joustintuki purettiin osiin.

Iskunvaimennin

Yläpään laakeri ja männänpään mutteri

Suojakumi

Jousen istukka

Tarkistimme osien kunnon. Suojakumeissa ei saa olla halkeamia ja jousen pitää olla ehjä. Sitten kokosimme joustintuen uudelleen.
Kun jousen rullaa auki täytyy olla varovainen, sillä männänpään mutteri saattaa pettää.

McPherson joustintuki koottuna

Ongelmia syntyi jousen istukan kanssa, kun se ei millään lähtenyt irti. Saimme sen sitten lopulta irti, kun laitoime vaseliinia osien väliin ja hakkasimme vasaralla. Yleensä se osa lähtee helposti irti.

Työturvallisuus jousia käsitellessä on tärkeää, koska jos jousi irtoaa puristimesta, se lähtee todella kovaa ja aiheuttaa vahinkoja. McPherson joustintukea huoltaessa on suositeltavaa käyttää suojalaseja tai koko naaman suojaavaa maskia. Männänpään mutteria kiristettäessä pulttipyssyllä on oltava varovainen ja avattaessa täytyy katsoa, että pyörimissuunta on oikea.

Sähkön teoria -muistiinpanoja #2

Kytkentäkaaviot ja niiden lukeminen / Wiring diagrams

Kytkentäkaaviolla esitetään sähköjärjestelmän komponenttien kytkennät piirrosmuodossa.
Yleensä auton kytkentäkaaviot jaetaan osa-alueittain esimerkiksi moottorinohjaus,
jarrujärjestelmä, mukavuuslaitteet, mittaristo ja ajonesto.

Kytkentäkaavioiden yläreunassa on yleensä piirretty virtalukon napa 15 ja akun plus-napa, joiden kautta virrat lähtevät kaikkiin auton toimilaitteisiin.

Napojen merkinnät:
30=akun +napa
15=virtalukon sytytysvirtakytkimen napa
50=virtalukon käynnistysvirtakytkimen napa

ja kytkentäkaavion alareunaan on merkitty akun miinus-napa
31=akun miinus-napa

Rele (Relay)

Rele koostuu käämistä, rautasydämestä ja palautusjousella varustetusta ankkurista.
Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämeen
sitoutuva magneettikenttä. Tällöin rautasydän muuttuu magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa.
Ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä liike joko avaa tai sulkee koskettimet. Releitä käytetään kytkemään suurempia virtoja pienellä ohjausvirralla.

Kuvassa näkyy jarruvalojen ja sumuvalojen kytkentäkaaviot. 

Jarruvalokytkennän toiminta:

-Jarrua painettaessa jarruvalokytkin aktivoituu ja antaa akulta tulevan virran kulkea jarruvaloille, jolloin ne siis syttyvät.

Sumuvalokytkennän toiminta:

-Tässä kytkennässä sumuvalot vaativat toimiakseen myös virtalukon kautta kulkevan virran, eli autossa täytyy olla sytytysvirta päällä jotta sumuvalot toimisivat.
-Virtalukon kautta releelle tuleva virta luo releen käämiin magneettikentän, joka kytkee releen kytkimen ja antaa suoraan akulta tulevan virran kulkea sumuvaloille.

Sulakkeen merkitys virtapiirissä:

Sulake = Varoke = Fuse

Varoke suojaa johdinta. Varokkeen tarkoitus on suojata auton kalliita johtosarjoja liialliselta virtakuormitukselta. Varoke on periaatteessa pieni pätkä johdinta, joka sulaa helpommin kuin varsinainen johdin.

Varokkeita on kahdenlaisia. Toiset niin kutsutut nopeat varokkeet sulavat välittömästi jos niihin kohdistuu liiallinen virta. Hitaat varokkeet kestävät hetken aikaa virtapiikkejä. Sulake tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle akun + -napaa.

Sulake mitoitetaan aina hieman suuremmaksi kuin virtapiirissä normaalisti kulkeva virta.

Esimerkki:
Virtapiirissä kulkee 10 A virta, kerrotaan virta varmuuskertoimella 1,5 ja saadaan sulakkeen kooksi 15 A.

Sähkön teoria -muistiinpanoja #1

Mietimme kuinka paljon autoissa sähkölaitteita, tässä muutamia esimerkkejä:

• Keskuslukitus
• Peruutustutka
• Sähköinen luukkujen avaus
• Starttimoottori
• Äänitorvi
• Valot
• Peilien lämmitys ja säätö
• Lasinnostimet
• Lasien lämmittimet+istuinlämmitys
• Äänentoistolaitteet
• Navigaattori
• Anturit
• Tv:t
• ABS
• Turvavöiden tekniikka
• Sähköinen käsijarru
• Sähköinen ohjaustehostin
• Laturi
• Akku
• Lasien ja valojen pesulaitteet
• Mittaristo
• Varashälytin
• Virtalukko
• Moottorinohjausjärjestelmä
• Alustansäätö
• Kattoluukku/avoauton katto
• Automaattivaihteisto
• 4-vetojärjestelmä
• Sähköautojen voimansiirto

Ja lista jatkuisi vielä vaikka kuinka pitkään jos sitä jatkettaisiin..
Tästä voi päätellä että nykyajan autoissa on todella paljon sähkölaitteita.
Arviolta 80% merkkikorjaamoiden vikojen korjauksista on sähkövikoja.
Autojen sähköjärjestelmät lisääntyvät jatkuvasti. Asiakkaat haluavat aina monimutkaisempia
ja hienompia sähköisiä vartusteita autoihinsa.

 Mietimme myös auton ohjainlaitteita/tietokoneita:

• Moottorinohjainlaite
• Mittariston ohjainlaite
• Turvatyynyjen ohjainlaite
• ABS/ESP-ohjainlaite
• Ohjaustehostimen ohjainlaite
• Lisälämmittimen ohjainlaite
• Ilmastoinnin ohjainlaite
• Mukavuusjärjestelmien ohjainlaite
• Oviohjainlaite (3-5 kpl)
• Valojen ohjainlaite
• Sähköpääkeskus
• Gateway, joka mahdollistaa ohjainlaitteiden keskenään keskustelun

Ja tämäkin lista jatkuisi pitkään.



Siirryimme opiskelemaan sähkön teoriaa:

Jännite:

Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa  kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. Jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mahdollista ottaa käyttöön kun virta alkaa kulkea.

Nimellisjännite:

Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa.
"Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa."

Lähdejännite: 

Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla yli 12,2V (huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12,5-13,7V).

Napajännite:

Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12,3 volttia ja kun akkua kuormitetaan  esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin. Esim. autoa käynnistäessä akun jännite saattaa pudota jopa 9 volttiin.

Jännitteen mittaaminen:

Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM-liitäntään ja punainen johdin liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon -V.

Virta (Current):

Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.

Tasavirta (Direct Current):

Merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.

Vaihtovirta (Alternating Current):

Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen.

Virran mittaaminen yleismittarilla 

Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin. Punainen johdin pistokkeeseen A max 10A. 
Kytkin kohtaan A. Mittalaite kytketään virtapiiriin sarjaan.

Resistanssi (Resistance):

Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.

Resistanssin mittaus

Musta johdin COM-porttiin, punainen johdin Ω-pistokkeeseen.
Kytkin kohtaan Ω. Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa.
Resistanssia mitattaessa mitattavassa kohteessa ei saa kulkea virta.

Jarru-Diaesitys

Diaesitys jarruista:

Voimansiirto

Jäähdytysjärjestelmä

Auton pesu

Sisältä pesu

Ensimmäiseksi poistimme lattiamatot, tyhjensimme auton roskista ja tavaroista ja imuroimme auton.

 

Sitten pesimme auton sisältä ja ovien karmit ja ikkunat.

Ulkoa pesu

Tarkistimme että ovet ja ikkunat ovat kiinni, sen jälkeen huuhtelimme auton.

Pesimme auton ja vanteet autoshamppoolla.

Huuhtelimme auton pesuaineesta.

Kuivasimme auton liinoilla.

Vahaus

Seuraavaksi vahasimme auton.

Sitten kiillotimme auton.

Lopuksi käsittelimme auton muovipinnat muovinkiilloitus aineella.

Aineet ja välineet  joita käytimme:

Markkinoilla on tarjolla monta eri valmistajan tekemää autoshampoota jotka eivät kauheasti poikkea toisistaan.

Kuivausvälineitä, kuten lastoja, liinoja ja säämisköjä on myös tarjolla eri merkkejä. 

Markkinoilta löytyy monia autovahoja

- Pikavahat ovat hyvä jos jaksaa vahata auton kerran kuukaudessa

- Syväpuhdistava vaha on hyvä haalistuneelle maalipinnalle

- Kovavaha joka kiillottaa auton

- Yleisvahoja

Muovi- ja kumiosien hoitoon löytyy monen eri valmistajan tekemiä aineita.

Työssä ei ilmennyt mitään ongelmia. Opimme pesemään ja vahaamaan auton oikeaoppisesti. 

Työssä ei myöskään ole mitään erityisen suuria työtapaturma riskejä, täytyy vain olla tarkka ettei silmiin/sieraimiin mene pesuaineita ja liuotinaineita käytettäessä tulisi pesu suorittaa työhön tarkoitetussa tilassa.